Loluwari Média (Lautém) – Prezidente Autoridade Munisipiu Lautém (PAML), Mélio de Jesus, lori Presidente da Repúblika (PR), Jose Ramos-Horta, nia diskursu iha ámbitu selebrasaun loron restaurasaun independensia 20 de maiu 2025 ba dala 23 iha postu lautém munisipiu lautém.
“Diskursu Prezidente Republika Demokrátika de Timor-Leste, iha okaziaun aniversariu restaurasaun da independensia ba dala 23. Ha’u hakru’uk ho revensia klean iha memoria sua santidade amu Papa Francisco nia oin ida ne’ebé ba Timor-Leste no ba mundu la’os de’it amu Papa ida ne’ebé bo’ot liu iha tempu tomak maibé ita nia amu Papa, ita nia belun, ita nia pastor. Ninia prezensa iha ita nia le’et iha fulan setembru 2024 sai prezente folin la’ek ida hanesan mina-morin ida ne’ebé hela nafatin, ninia liafuan sira kontinua fo lian iha povu Timor nia fuan, hametin ita iha fiar, inspira ita iha esperansa no enkoraza iha justisa no rekonsiliasaun,” PAM Lautém Mélio de Jesus lé diskursu PR Jose Ramos-Horta, iha postu Lautém tersa (20/05).

Durante PAM Lautém lé diskursu PR Ramos Horta, sita liu kona-ba viajen Papa Fransisco ho Papa Leão ne’ebé foin daudauk hala’o nia kna’ar nu’udar lider igreja nian no Amu Domingos Maubere sira nia luta ba moris ema nian iha mundu.
“Ha’u hanoin ho emosaun partikular mensajen husi sentral husi nia vizita simples hanesan mós transformativu imi fiar sai imi nia kultura ho liafuan sira ne’e amu Papa Francisco dezafia ita atu la tau kesi evanjelu ho klamar klean ita nia identidade nian atu sai perfume evanjelu nian iha rai ida ne’e hanesan nia hatete, perfume rekonsiliasaun nian, dame nian, kompaisaun nian, justisa nian. Ninia lian ne’ebé kamán no metin husu ita atu habelar mina morin ida ne’e hasoru buat hotu ne’ebé hatún no harahun dignidade umana, kiak violensia, korupsaun, alkolizmu, la respeitu ba feto sira no indiferensia ba sofrimentu liliu hasoru funu no trajedia sira ne’ebé harahun ohin loron.”
“Ohin bainhira ita selebra tinan ida tan ita nia restaurasaun independensia nian ita hetan inspirasaun husi lei dadus espiritual no moral ida ne’ebé husik hela husi sua santidade. Ami reafirma ita nia komprimisiu atu halo ita nia fiar la’os de’it refuziu ida maibé sai forsa moris no transformadora ba konstrusaun sosiedade ida ne’ebé umanu liu justu no solidariu liu.

“PAM Lautém haktu’ir diskursu katak, Sua Santidade Papa Leão sempre inspira atu estuda komunikasaun toma da pozisaun sira ne’ebé santa sei adopta funu oi-oin, krize umanitaria no trajedia sira ne’ebé harahun ita nia planeta, desizaun sira ne’e signifikadu espesial bainhira observa tu’ir roman personalidade no perfil sua-santidade Papa Leão nian. Ninia elisaun rezultadu husi matenek na’in no peneradu husi kolejiu Cardeal sira nian reprezenta eskola supredente ida ba analizita no observador sira husi vida igreza nian maibé ida ne’e hatudu klean katak orienta tebes ho misaun milenial Santa-Se nian.
“Pontifisia foun reafirma ona ho klarezanu determinasaun sentralidade doutrina sosial igreja nian hodi tau karidade sarani justisa no ba sira ne’ebé haraik-an no vulneravel liu iha sentru ninia asaun pastoral, iha tempu ne’ebé mundu parese mout iha nakukun laran marka violensia, konflitu no lakon valor ispiritual liafuan no jestu sira husi santidade Papa Leão fonte esperansa nian hanesan Papa Francisco, nia liafuan ita moris iha mundu desklarizadu ne’ebé dala barak domina husi ema funu nian maibé fo kma’an atu hatene katak ita la’os oan kiak iha ita nia fiar katak iha rai hahu sofrimentu nia le’et naroman domin nian ba ita nia maluk hodi moris nafatin hafoin iha figura simu pontifise foun.
“Padre Domingos Maubere, Amu Du ha’u labele husik atu hatudu iha tempu selebrasaun ida ne’e konsidensia ne’ebé todan ho partida atu hamutuk ho Maromak ita nia Na’i husi saudozu Padre Domingos Soares, kuñesidu hanesan padre Maubere ka amu Du. Ha’u iha previleziu kuñese pessoalmente padre Maubere no mantein relasaun amizade klean ho nia ne’ebé marka ho prosimidade no dialogu konstante iha tinan barak nia laran.
“Ha’u hanoin hikas iha emisaun frekuensia ami nia kontaktu sira nian no ninia liafuan sira sempre fo korazen ne’ebé dirize ba ha’u nia misaun publika no servisu ba bem comum. Ha’u mos hanoin hikas dilizensia no presistensia ne’ebé nia halo nia apelu sira to’o mai ha’u kuaze sempre liuhusi mensajen sira WhatsApp ninian hodi bolu atensaun ba realidade todan sira ne’ebé eh esperensia husi ema sira ne’ebé vulneravel liu ema kiak sira, ema moras sira, ema eskluidu sira ne’ebé terus iha silensiu. Nia halo denunsia halo ezijensia hodi sira ne’ebé laiha lian nia naran hodi husu intervensaun Presidente Repúblika ka governu nian hakma’an Timor-oan barak tebes ne’ebé hasoru kiak mal-nutrisaun inkluzaun sosial no falta opurtunidade iha moris, ne’e sem duvída figura únika no laran luak ne’ebé ohin loron ita hanoin ho agradesimentu ne’ebé klean.
“Ha’u mos hakarak destaka nia papel fundamental hodi organiza sorumutu konsellu nasional rezistensia timorense (CNRT) ne’ebé halo iha penisia Portugal iha 1998, enkontru ida ne’ebé marka unidade no reafirmasaun ba ita nia povu nia luta ba auto determinasaun no dame.
“Padre Domingos ninia dedikasaun desiva no refleta aliansa klean entre igreza katólika no kauza libertasaun nasional Timor-Leste ninian nune’e mos komprimisiu ninian metin atu hari’i sosiedade ne’ebé bazeia ba justisa, dignidade umana no rekonsiliasaun. Ohin bainhira ita evoka nia memoria ita hafoun ita nia kompromisiu ba valor sira ne’ebé moris no luta ba atu Amu Du deskansa ho hakmatek hamutuk ho Aman Enternu ida ne’ebé hadomi tebes nia povu.”
Entretantu komemorasaun loron restaurasaun independensia 20 de maiu ba dala 23 ne’e komunidade suku 10 nia partisipasaun maximu.
Iha serimonia komemorasaun 20 de maiu 2025 ba dala 23 ne’e, PAM Lautém, Mélio de Jesus no estrutura tomak, Nai veteranus sira no partisipa maximu husi komunidade suku 10 iha postu lautém.
Jornalista: Nono